Miksi harjoittaa meditaatiota?

Meditaatio on vuosituhansia vanha tekniikka, jota käytetään mielen liikkeiden hiljentämiseen.

Kukaan ei tiedä tarkkaan, kuinka kauas menneisyyteen meditaation juuret ulottuvat. Kun meditaation historiaa tutkitaan, niin törmätään useimmiten eri uskontoihin, joissa meditaatiota on harjoitettu. Tiedossa on, että esihistoriaisella ajalla, vanhat sivilisaatiot ovat harjoittaneet meditaatiota mm. chanttauksen muodossa. On myös hyvinkin mahdollista, että esi-isämme harjoittivat meditaatiota vahingossa. Esimerkiksi istuuduttuaan raskaan päivän päätteeksi tuijottamaan nuotion liekkejä ja saavuttivat näin transsinkaltaisen tilan. Jotkut teoriat väittävät, että koska esi-isämme viettivät paljon aikaa pimeissä luolissa, he lipuivat vahingossa tietoisuuden eri asteille.

Tänä päivänä tuttu, meditaation järjestelmällinen harjoittaminen uskotaan alkaneen n. 5000 vuotta sitten Intiassa. Meditaatio alkoi levitä länsimäiseen kulttuuriin vasta tuhansia vuosia myöhemmin

Maailman inspiroivin meditaatiopaikka?

Tieteellinen tutkimus

Nykypäivän tutkimuksissa on selvinnyt, että meditaatiolla on paljon positiivisia vaikutuksia niin fyysiseen terveyteen kuin psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimuksilla on osoitettu, että meditaatio ehkäisee sydänsairauksien syntymistä ja vähentää esimerkiksi ADHD-oireilua – monessa tapauksessa meditaation on todettu toimivan paremmin kuin lääkehoito.

Nykyaikaisten tekniikoiden, kuten magneettikuvauksen avulla on selvitetty mitä aivoissa tapahtuu meditaation aikana. Suurin muutos on, että aivot lopettavat aktiivisen informaation käsittelyn. Tutkimukset ovat osoittaneet, että aivojen Beta-aallot vähenevät meditaation aikana. Beta-aallot ovat nopeita ja aktiivisia aaltoja, jotka aktivoituvat silloin kun olemme stressaantuneita tai teemme töitä. Ahdistuneet ihmiset tuottavat enemmän Beta-aaltoja.

Tutkimuksissa on myös osoitettu, että meditaatio säilyttää aivojen neuroplastisuuden, joka vaikuttaa aivojen muuntautumiskykyyn. Aiemmin luultiin, että aivot ei enää muutu aikuisena, mutta meditaation avulla aivojen muuntautumiskyky säilyy parempana. Vuonna 2005 tehdyssä Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvisi että 40 minuuttia päivässä meditoivilla oli muutoksia jotka viittaavat aivojen hitaampaan ikääntymiseen.

Toisessa laajassa tutkimuksessa analysoitiin munkkien aivokuvia, jotka olivat harjoittaneet meditaatiota kymmeniätuhansia tunteja. Aivokuvien avulla selvisi, että heidän aivonsa olivat hyvin aktiivisia sellaisilla alueilla, jotka yhdistetään tunteisiin, kuten empatiaan, myötätuntoon ja pyyteettömään rakkauteen. Mantelitumakkeen koko oli pienentynyt. Mantelitumake on se osa aivoista, joka osallistuu pelon tunteen prosessointiin.

Parhaan lopputuloksen meditaatiosta saa, kun sitä harjoittaa säännöllisesti joka päivä.

Yleisesti tunnettuja säännöllisen harjoittamisen hyötyjä ovat:

  • Lieventää stressiä ja auttaa kokemaan mielenrauhaa
  • Auttaa tutkimaan kehon ja mielen suhdetta
  • Kokemus itsestä laajenee
  • Pelot ja itsekritiikki vähenevät
  • Aito onnellisuus lisääntyy
  • Auttaa löytämään enemmän sisäisiä voimavaroja
  • Sisäinen luovuus ja viisaus lisääntyvät
  • Auttaa masennukseen ja ahdistukseen

Erilaisia tekniikoita

Meditaatiotekniikoita on useita, kävelymeditaatiosta istumameditaatioon. Yleisimmin käytetään istumameditaatiota, johon yhdistetään erilaisia tekniikoita, joiden avulla mieli hiljenee. Yleisiä meditaatiotekniikoita ovat esimerkiksi istuma-asennossa kynttilän liekin seuraaminen, laskeminen, erilaiset visualisointiharjoitukset tai hengityksen seuraaminen. Paljon käytetään myös eri aisteihin keskittymistä, kuten näkö-, kuulo- ja tuntoaistin havainnoimista. Jokainen on erilainen, joten yksi tekniikka ei sovi kaikille.

Yhteistä kaikilla tekniikoilla on se, että niiden tulisi johdattaa meditoija rauhalliseen olotilaan jossa mielen liikkeet ja ajatukset hiljenevät. Tarkoitus ei ole kokonaan lopettaa ajattelua, ja se ei ole mahdollistakaan, niin kauan kuin meillä on aivot, joiden tehtävä on ajatusten tuottaminen. Kun ajatuksia kuitenkin tulee, niin meditoidessa tulisi välttää ajatuksiin mukaan menemistä.

Meditaation harjoittaminen on hyvä aloittaa alkeiskurssista, jolloin oppii heti alusta sopivat tekniikat joita pääse syventämään sitten kotona.

 

Jos kaikki meditoisivat

Tänä päivänä käytetään yleisesti alkoholia rentoutumiseen ja lääkkeitä otetaan joka vaivaan. Paljon aikaa käytetään roikkumalla netissä ja katsellen elokuvia. Jos ihmiset käyttäisivät pienenkin osan tästä ajasta meditaatioon, he voisivat luultavasti paljon paremmin.

Moni tämän päivän ongelmista saa alkunsa, kun menetämme yhteyden itseemme, jonka jälkeen emme näe yhtä selkeästi kuinka oma toimintamme vaikuttaa muihin, saatamme juuttua vanhoihin ajatusmalleihin ja otamme asiat henkilökohtaisesti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että meditaation avulla ihmiset tuntevat enemmän yhteenkuuluvuutta ja myötätuntoa toisiaan kohtaan.

Kun ottaa huomioon miten paljon meditaatio vaikuttaa ihmiseen, voi vain kuvitella kuinka erilaiselta maailma näyttäisi, jos kaikki meditoisivat säännöllisesti. Kuinka paljon maailma muuttuisi, kun ihmiset olisivat onnellisempia, empaattisempia ja enemmän läsnä.

 

 

Tutkimustietoa meditaatiosta:

Effect of compassion meditation on neuroendocrine 

Brain Mechanisms Supporting Modulation of Pain by Mindfulness Meditation

Alterations in Brain and Immune Function Produced by Mindfulness Meditation

The Effects of Mindfulness Meditation on Cognitive Processes and Affect in Patients with Past Depression

Mindfulness-Based Stress Reduction for Health Care Professionals: Results From a Randomized Trial 

The underlying anatomical correlates of long-term meditation: Larger hippocampal and frontal volumes of gray matter

Mainokset

Myöhäiskesä

Länsimaissa myöhäiskesä ei ole virallisesti oma vuodenaikansa. Kuitenkin myöhäiskesä on hyvin tärkeä muutosvaihe kesän ja syksyn välissä. Myöhäiskesällä valmistaudutaan syksyyn, haetaan vakautta, luodaan mukavuutta ja tasapainoa tulevaa kylmää kautta varten. On aika palata omaan keskustaan, samalla kun luonto hidastaa tahtiaan.

m-kesä

Myöhäiskesä tuoksuu kostealle maalle, auringon kuivattamalle nurmikolle ja kypsille marjoille. Luonnossa on tietynlainen raskaus, joka tuntuu selvästi erilaiselta kuin alku- tai keskikesä. Ruohoa ei tarvitse enää leikata joka viikko, koska kasvukausi on päättymässä. Puut ja pensaat ovat runsaslehtisiä ja suuria. Öisin on kylmää, vaikka päivisin voi vielä olla lämmintä.

Myöhäiskesän sisäelimet ovat vatsa ja perna, väri syvä keltainen tai oranssi ja elementti maa. Tähän aikaan vuodesta on hyvin tärkeää, miten kohtelemme itseämme, kuinka hyvin syömme ja miten vietämme vapaa-aikaa. Tarkkaile syömääsi ruokaa, onko se ravitsevaa ja tekeekö se sinulle hyvää, vai vähentääkö se energiatasoasi. Rauhoita ruokahetket ja vältä kiihkeitä keskusteluja ruoka-aikaan. Vatsa ja perna ovat aktiivisimmillaan aamulla, joten syö kunnollinen aamiainen. Harrasta aktiviteetteja jotka tuovat sinua lähemmäksi maan elementtiä, kuten puutarhan hoito, kaivaminen, luonnossa käveleminen tai hölkkääminen. Nyt on aika nauttia juureksia!

Myöhäiskesän joogaharjoitus tuo meitä lähemmäksi omaa keskustaa ja maata. Harjoituksessa vahvistetaan keskivartalon lihaksia jotka lisäävät vakautta asentoihin. Selän kierrot ja lähellä maata tehtävät asennot ovat hyviä tähän aikaan vuodesta.

Vinkkejä myöhäiskesään

  1. Tee joka päivä jotain itsesi hyväksi, jopa 10 minuutin päiväunet riittävät.
  2. Suunnittele ja valmista ajan kanssa ravitsevia aterioita. 
  3. Tarkastele ruokavaliotasi, vähennä sokerin ja pitälle prosessoitujen ruokien käyttöä.
  4. Pidä huolta vatsastasi syömällä hitaasti ja pureskele kunnolla. Älä syö kiireessä ja samalla kun teet jotain muuta.
  5. Juo lakristanjuuri tai jasmiiniteetä jotka voimistavat pernaa.
  6. Kävele vähintään 10 minuuttia päivässä. Kävele reippaasti, ja pidä ryhti hyvänä.
  7. Pyöräile jos et muuten ehdi liikkumaan tarpeeksi. Pyöräile töihin ja säästät samalla luontoa.
  8. Paranna vastustuskykyä menemällä ajoissa nukkumaan, vähentämällä kahvia ja liikkumalla säännöllisesti.
  9. Älä käytä antiperspirantteja, sillä niistä kertyy myrkkyjä elimistöön.

 

Lähteet: Energy in season, Five keys to vitality

Kesä

Kesä tulielementteineen on aktiivisempi ja lämpimämpi kuin mikään muu vuodenaika. Päivät ovat pitkiä ja valoisia, yöt lyhyitä. Luonnon energia on huipussaan – nosta omasi samalle tasolle!

Tulen elementti on lämpöä ja energiaa, nyt on aika elää täysillä ja nauttia hapesta, auringosta ja luonnosta. Ole sosiaalinen ja löydä sisältäsi iloa, voimaa ja energiaa. Kesällä on aika liikkua kovemmalla sykkeellä ja hikoilla. Käy juoksulenkillä ja tee voimakkaampaa joogaharjoitusta, kuten Astanga tai Vinyasa flow. Nyt on aika kerätä talteen energiaa ja voimaa, jolla jaksaa koko pitkän ja pimeän syksyn ja talven jotka ovat edessäpäin. Kesän väri punainen on juhlan, rakkauden ja voiman väri, se stimuloi sydäntä ja sydämen sykettä.

Kesällä on hyvä vahvistaa positiivisia luonteenpiirteitämme ja varoa negatiivisuutta. Varo tylsistymistä ja keksi keinoja joilla pystyt ilmaisemaan itseäsi, kuten taide, musiikki tai laulaminen. Musiikilla ja laulamisella on voimakas yhteys sydämeen, joka on toinen kesän sisäelinpareista. Ohutsuoli on toinen kesän sisäelimistä, joten voimista sydäntä ja pidä aineenvaihdunta käynnissä.

Ayurvedassa Pitta-dosha edustaa tulen elementtiä. Pitan ominaisuuksiin kuuluu kuumuus, keveys, intensiivisyys ja terävyys. Pitta-doshan omaavat henkilöt ovat yleensä keskikokoisia ja voimakasrakenteisia. Ruoansulatus ja näläntunne ovat voimakkaita. Tasapainoinen pitta on älykäs, hyvä tekemään päätöksiä ja perustelemaan asioita. Epätasapainossa oleva pitta on hermostunut ja suuttuu helposti, sekä kärsii helposti närästyksestä. Jos tunnistat itsesi Pitta-doshaksi, olisi kesällä tärkeää huolehtia riittävästä viilennyksestä, jotta tulen elementti ei voimistu liikaa.

Tärkeää kesällä

  • Vältä mausteisia ruokia ja punaista lihaa, sillä ne voivat kuumentaa elimistöä liikaa.
  • Syö kevyitä ruoka ja useammin, jolloin pysyt helpommin aktiivisena ja aineenvaihdunta voimistuu.
  • Liiku joka päivä ja nosta sykettä. Tee aamuisin ja iltaisin reipas kävelylenkki.
  • Kiinnitä huomio ryhtiin ja rintakehän (sydämen) avaamiseen. Vie käsiä taakse ja venytä rintakehää auki.
  • Tyhjennä mieli. Tee tekemättömät työt valmiiksi, jotta voit nauttia lomalla rauhallisin mielin.
  • Mahduta jokaiseen aamuun vähintään 10 minuutin meditaatio.
  • Kaikista tärkeimpänä… Pidä hauskaa! Tapaa ystäviä ja vietä aikaa mukavassa seurassa. Huumori kuuluu kesään.

 

Lähteinä käytetty mm. Energy in Season, Five Keys to Vitality by Susan Woodd and Julie Hanson